Alempi eromitta

Alempi eromitta on yksi keskeinen osatekijä, kun määritetään valmistettavan työkappaleen toleransseja. Toleranssit määrittävät, kuinka paljon työkappaleen mitat saavat poiketa nimellismitasta, jotta kappale olisi käyttökelpoinen ja täyttäisi suunnittelun vaatimukset. Toleranssit ilmaistaan usein piirustuksissa ISO-tunnuksin, numeroin (ero- tai rajamitoin) tai yleistoleranssien avulla.

Toleranssit

Työkappale tulee valmistaa siten, että sen mitat ovat kahden sallitun rajan välillä. Tämä sallittujen mittojen vaihtelu tunnetaan toleranssina. Toleranssi määrittää valmistuksessa sallitun mittavaihtelun ja ilmaistaan yleensä piirustuksissa tarkasti. Yleisimmät toleranssikäsitteet ovat:

  • Nimellismitta: Piirustusmerkinnällä määritetty täydellisen muotoisen elementin mitta, jota käytetään rajamittojen asettamiseen.
  • Tosimitta: Mittaamalla todettu elementin todellinen mitta.
  • Eromitat (ylä- ja alaeromitta): Ilmoittavat, kuinka paljon tosimitta saa poiketa nimellismitasta.
  • Ylempi rajamitta: Elementin suurin sallittu mitta.
  • Alempi rajamitta: Elementin pienin sallittu mitta.
  • Toleranssi: Ylemmän ja alemman rajamitan välinen erotus.
  • Toleranssiväli: Määrittelee mitan eri arvot toleranssirajojen välissä, sisältäen myös rajat.
  • Peruseromitta: ISO-järjestelmässä se rajaeromitta, joka määrittää toleranssivälin aseman suhteessa nimellismittaan.
  • Toleranssiaste: ISO-järjestelmässä tarkkuutta eri nimellismitoilla kuvaava ryhmä (esim. IT7).

Rajamitat

Alempi rajamitta ja ylempi rajamitta määrittelevät komponentin sallitut mittarajat. Alempi rajamitta on elementin pienin sallittu mitta, kun taas ylempi rajamitta on suurin sallittu mitta. Näiden rajojen väliin jäävä alue on toleranssialue, johon valmistettava kappale tulee mahtua.

Menoraja ja minimiraja

Menoraja (MMC): Tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä rajamitassa, missä sen materiaali on maksimissaan (esim. minimihalkaisijainen reikä ja maksimihalkaisijainen akseli).

Minimiraja (LMC): Tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä rajamitassa, missä sen materiaali on minimissään (esim. maksimihalkaisijainen reikä ja minimihalkaisijainen akseli).

Sovitteet

  • Sovite: Kahden toisiinsa liitettävän elementin (esim. akseli ja reikä) mittojen erosta ennen asennusta riippuva ominaisuus.
  • Ahdistussovite: Ahdistus, joka syntyy, kun akselin halkaisija on suurempi kuin reiän halkaisija asennuksen jälkeen.
  • Välyssovite: Välys, joka syntyy, kun akselin halkaisija on pienempi kuin reiän halkaisija asennuksen jälkeen.
  • Välisovite: Tilanne, jossa reiän ja akselin tosimitoista riippuen sovite voi olla joko välys tai ahdistus.

Yhteenveto

Alempi eromitta on ratkaiseva tekijä, kun määritellään komponenttien valmistustoleransseja, sillä se asettaa komponentille pienimmän sallitun mitan. Toleranssit ja niitä koskevat käsitteet, kuten nimellismitta, tosimitta, eromitat, rajamitat, menoraja, minimiraja ja sovitteet, määrittelevät tarkasti, kuinka paljon valmistettavan elementin mitat voivat vaihdella. Toleranssien hallinta ja oikea määrittely varmistavat, että komponentit täyttävät laadulliset vaatimukset ja toimivat oikein suunnitteluympäristössä. Nykyajan valmistustekniikoissa erityisen tärkeää on myös eri sovitteiden (ahdistus, välys, välisovite) asianmukainen huomiointi, jotta komponentit sopivat yhteen tarkoitetulla tavalla.