ISO
Mikä on ISO?
ISO, lyhenne sanoista International Organization for Standardization, on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, joka kehittää ja julkaisee erilaisia standardeja monille teollisuudenaloille. Järjestö perustettiin helmikuussa 1947 ja se toimii riippumattomasti eri maiden hallituksista. ISO standardit auttavat harmonisoimaan käytäntöjä ja parantamaan tuotteiden ja palveluiden laatua maailmanlaajuisesti.
ISOn historia
ISOn juuret ulottuvat vuoteen 1926, jolloin se tunnettiin nimellä International Federation of the National Standardizing Associations (ISA). ISA keskittyi pääosin koneenrakennukseen. Toisen maailmansodan jälkeen ISA:n toiminta keskeytettiin, mutta Yhdistyneiden kansakuntien perustama UN Standards Coordinating Committee (UNSCC) ehdotti uuden, globaalin standardisointijärjestön perustamista. Tämän seurauksena lokakuussa 1946 ISA ja UNSCC:n edustajat 25 maasta kokoontuivat Lontoossa sopien ISOn perustamisesta. Järjestön virallinen toiminta alkoi 23. helmikuuta 1947.
ISOn jäsenet ja toiminta
ISOn jäseninä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, kutakin maata edustaa vain yksi jäsenjärjestö. Suomessa tätä roolia hoitaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. ISOn jäsenet ja niiden edustajat kokoontuvat vuosittain yleiskokoukseen keskustelemaan järjestön strategisista tavoitteista. ISOn työ on organisoitu keskitetysti Genevessä sijaitsevan sihteeristön kautta. Lisäksi järjestön toiminnan ohjauksesta ja hallinnosta vastaa 20 jäsenestä koostuva neuvosto, joka muun muassa asettaa vuosittaisen budjetin.
Järjestön teknisestä hallinnasta vastaa hallitus, joka valvoo yli 250 teknistä komiteaa. Nämä komiteat kehittävät ISOn standardit, jotka kattavat laajan kirjon eri teollisuudenaloja ja toimintoja. Yhtenä merkittävänä osa-alueena ovat konepajateollisuuden standardit.
ISOn eri jäsenluokat
ISOlla on kolme jäsenluokkaa, joista kussakin on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia:
- Member bodies: Nämä ovat kansallisia elimiä, jotka ovat maansa merkittävimpiä standardisointielimiä. Ne ovat ainoita ISOn jäseniä, joilla on äänioikeus.
- Correspondent members: Nämä ovat maita, joilla ei ole omaa standardisointiorganisaatiota. Nämä jäsenet saavat tietoa ISOn työstä, mutta eivät osallistu standardien laadintaan.
- Subscriber members: Näihin kuuluvat maat, joilla on pieni talous. Ne maksavat pienempiä jäsenmaksuja, mutta voivat seurata standardien kehitystä.
Tunnettuja ISO-standardeja konepajoissa
ISO standardit ovat olennainen osa konepajojen ja koneistamoiden toimintaa. Muutamia tunnetuimpia ja tärkeimpiä konepajateollisuudessa käytettäviä ISO-standardeja ovat:
- ISO 286: Tämä standardi käsittelee tarkkuusluokituksia ja toleransseja erilaisille koneen osille, mikä varmistaa, että eri komponentit sopivat yhteen oikein.
- ISO 261: Tämä standardi määrittelee metristen kierretyyppien ISO-järjestelmän, joka auttaa harmonisoimaan kierteitettäviä osia eri maiden välillä.
- ISO 13399: Tämä standardi koskee lastuavien työkalujen tietokonemallinnusta, mikä helpottaa työkalujen ja niiden ominaisuuksien dokumentointia ja kommunikointia.
- ISO 9001: Tämä on yksi tunnetuimmista ISO-standardeista ja se keskittyy laatujohtamisjärjestelmiin. Se auttaa yrityksiä kehittämään ja ylläpitämään korkeita laadunhallintakäytäntöjä.
Yhteenveto
ISO on merkittävä kansainvälinen organisaatio, joka vaikuttaa laajasti eri teollisuudenaloihin, mukaan lukien konepajateollisuus. ISOn standardit auttavat harmonisoimaan prosesseja ja varmistamaan tuotteiden ja palveluiden korkean laadun maailmanlaajuisesti. Organisaation jäsenet ja eri tekniset komiteat tekevät jatkuvasti töitä uusien ja tehokkaampien standardien luomiseksi. Konepajateollisuudessa tunnetut standardit, kuten ISO 286, ISO 261, ISO 13399 ja ISO 9001, ovat esimerkkejä käytännönläheisistä sovelluksista, jotka parantavat teollisuuden toimintaa ja kilpailukykyä.
