Mittaus

Mittavälineiden merkitys koneistettujen tuotteiden laadun varmistamisessa on kiistaton. Tehokkaan ja täsmällisen mitoituksen avulla voidaan paitsi varmistaa tuotteiden laatu, myös säästää aikaa ja resursseja tuotantoprosesseissa. Koneistettujen osien mitoituksessa ja laadunvarmistuksessa käytettävien mittavälineiden tarkkuus ja luotettavuus ovat avainasemassa.

Koneistettujen tuotteiden mitoitus vaatii tarkkuutta ja luotettavia mittavälineitä. Työntömitta, mikrometri, mittakello ja pinnankarheuden mittalaite ovat kaikki laadukkaiden ja tarkkojen mittausten kulmakiviä lastuavassa konepajateollisuudessa. Näiden mittavälineiden avulla tehdään tärkeitä laadunvarmistuspäätelmiä, joilla on suora vaikutus tuotteiden loppulaatuun.

Työntömitta on yksi yleisimmistä ja monipuolisimmista mittavälineistä, jota käytetään ulko- ja sisäpuolisten mittojen sekä syvyyksien mittaamiseen. Tämän "koneistajan yleismitan" käyttöä ohjaavat SFS-EN 22768-1 -standardin mukaiset yleistoleranssimitoitukset, jotka määrittelevät sallitut mittapoikkeamat. Digitaalinen aikakausi on tuonut työntömittan käyttöön myös modernia teknologiaa, kuten digitaaliset näytöt ja langattoman tiedonsiirron, jotka parantavat mittaustulosten luotettavuutta ja niiden käsittelyn helppoutta.

Mikrometrillä saavutetaan vieläkin tarkempia mittaustuloksia, kun tarvitaan ISO-toleranssijärjestelmän SFS-EN ISO 286 standardin mukaisia toleransseja. Mikrometrit ovat erikoistuneita mittojen ottamiseen erilaisilta osilta, kuten ulkopuolisilta ja sisäpuolisilta pinnoilta sekä erikoiskohteilta kuten kierteiden kylkihalkaisijalta tai hammaspyörien hammasväleiltä. Nykyaikaiset mikrometrit sisältävät usein edistyneitä toimintoja, jotka mahdollistavat tarkkuuden ja käyttömukavuuden yhdistämisen mittauksissa.

Pinnankarheuden mittalaite on niin ikään olennainen väline koneistetun kappaleen pinnanlaadun määrittämisessä. Kappaleen pinnankarheus vaikuttaa paitsi sen esteettisiin ominaisuuksiin myös esimerkiksi liukuominaisuuksiin ja väsymiskestävyyteen. Tämän vuoksi pinnankarheuden mittaaminen on tärkeä osa laadunvarmistusprosessia ja se auttaa varmistamaan, että koneistettu kappale täyttää sille asetetut vaatimukset ja että tuotannossa ei synny kallista ylilaatua.

Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi on ehdottoman tärkeää, että käytössä olevat mittavälineet ovat asianmukaisesti huollettuja ja kalibroituja. Mittaepävarmuus – epävarmuus siitä, kuinka lähellä mittatulos on todellista arvoa – on tekijä, joka vaikuttaa kaikkiin mittauksiin. Mittausepävarmuuden huomiointi mittatuloksissa onkin olennainen osa sekä laadunvarmistusta että mittaustulosten luotettavuuden varmistamista.

Mittavälineiden valinta, huolto ja kalibrointi ovatkin kriittisiä prosesseja, jotka vaativat huolellisuutta ja asiantuntemusta. Valitsemalla laadukkaita mittausvälineitä ja pitämällä ne hyvin huollettuna ja säännöllisesti kalibroituna, voidaan merkittävästi parantaa mitattujen tuotteiden laatua ja luotettavuutta. Lisäksi mittausepävarmuuden tunnistaminen ja huomioon ottaminen mittatulosten raportoinnissa on olennaista mittaustietojen luotettavuuden parantamiseksi.

Jokainen mittaväline, riippumatta sen koosta tai tarkoitusperästä, kuluu käytön myötä. Tämä kuluminen voi olla niin vähäistä, ettei sitä silmämääräisesti huomaa, mutta jopa pienet poikkeamat voivat johtaa suuriin virheisiin mittaustuloksissa. Tästä syystä mittavälineiden säännöllinen kalibrointi on välttämätöntä. Kalibroinnin avulla tarkistetaan laitteen kunto sekä mittauskyky ja verrataan saatuja tuloksia hyväksyttyihin standardeihin. Mikäli tulokset poikkeavat hyväksytyistä arvoista, mittalaite tulee kalibroida uudelleen tai poistaa käytöstä.

Yleinen käytäntö on, että mittaväline tulee kalibroida kun saavutetaan kalibrointitarran ilmoittama viimeinen käyttökuukausi tai jos mittavälineen kuntoa aletaan epäillä. Tärkeää on muistaa, että mittalaitetta ei saa käyttää, jos siinä ei ole voimassa olevaa kalibrointitarraa tai jos sen kalibrointiaika on umpeutunut.

ISO 9001 on kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) julkaisema laadunhallintajärjestelmän standardi. Standardi vaatii, että kaikki seurannassa ja mittauksissa käytetyt mittavälineet tulee joko kalibroida tai todentaa vastaamaan asetettuja vaatimuksia. Kalibrointiprosessin on perustuttava verrantoon mittanormaaleihin, jotka ovat jäljitettävissä kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin. ISO 9001:n mukainen mittavälineiden hallinta todistaa organisaation sitoutumisen tarkkuuteen ja laatuun, mikä vahvistaa luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa.

Mittauslaiteiden kalibrointi ilmaistaan yleensä värikooditarralla. Tarran väri ilmaisee seuraavan kalibrointivuoden, kun taas tarran numero kertoo kalibrointikuukauden. Esimerkiksi punainen värikooditarra, jonka numero on nolla, tarkoittaa, että mittavälinettä ei saa käyttää ennen uudelleenkalibrointia. Nämä tarrat tarjoavat helpon ja nopean tavan varmistaa, että käytetyt mittavälineet ovat ajan tasalla ja luotettavia.

Oikeaoppinen ja säännöllinen kalibrointi on kriittisen tärkeää laadunvarmistuksen kannalta. Se ei ainoastaan vähennä mittavirheiden riskiä, vaan myös pienentää valmistuskustannuksia parantamalla prosessien tehokkuutta. Lisäksi mittavälineiden asianmukainen huolto ja säilytys auttavat varmistamaan niiden pitkän käyttöiän ja tarkkuuden. ISO 9001 standardin mukaisesti toimiminen osoittaa sitoutumista korkeatasoiseen laadunhallintaan, mikä luo luottamusta niin asiakkaiden kuin sidosryhmien keskuudessa. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, on selkeää, että mittavälineiden kalibrointi on olennainen osa jokaisen laatuun panostavan organisaation toimintaa.