Kierretaulukko

Kierteen määrittävät käytettävä kierrestandardi, kierteen nimellishalkaisija ja kierteen nousu. Kierteen nousu tarkoittaa kahden peräkkäisen kierteen harjan välimatkaa kierteen keskilinjan suuntaisesti eli minkä kierteen nousu kertoo ruuvin etenemän matkan keskilinjan suuntaisesti yhden kierroksen aikana. Termit "vakiokierre" ja "taajakierre" ovat vakiintuneet yleisesti käyttöön, mutta vakio- ja taajakierteistä käytetään myös nimityksiä karkea- ja hienokierre.

Kierteitä voidaan tehdä lastuavalla tai muovaavalla ns. manglaavalla kierretapilla tai kierrejyrsimellä sekä sorvaamalla tai ulkopuolisia kierteitä voidaan valmistaa myös pikateräksestä valmistetuilla kierreleuoilla (kierrepakka), mutta tätä menetelmää käytetään nykypäivänä enää vain lähinnä kierteiden puhdistukseen.

Kierteitä käytetään erilaisiin tarkoituksiin kuten kiinnittämiseen, kappaleiden liikuttamiseen tai säätämiseen. Yleisimmin kierteitä löytyy pulteista ja muttereista. Pulttien yleisin tehtävä on pitää erilaiset kootut rakenteet kasassa ja pulttiliitoksen tulee kestää sille suunniteltu kuorma.

Nykypäivänä yleisin pultti on Metrisen ISO järjestelmän mukainen 8.8 kuusiokantapultti. Pultin kannassa löytyy yleensä vain pultin lujuusluokan numerotunnus. Metrinen M-kierre on osa yleistä SI-mittajärjestelmää. Pultteihin merkityn lujuusluokkamerkinnän ensimmäinen numero ennen pistettä ilmaisee sadasosat nimellismurtolujuudesta N/mm2. Esimerkiksi merkintä 8 tarkoittaa 800 N/mm2 ja pisteen jälkeinen numero kertoo kymmenkertaisena suhteen alemman myötörajan ReL (tai venymärajan Rp0,2) ja nimellisen murtolujuuden, Rm välillä. Metrisissä kierteissä olevia lujuusluokkia ovat 4.6, 4.8, 5.6, 5.8, 6.8, 8.8, 9.8, 10.9 tai 12.9. Kun tiedetään ruuvin koko, lujuusluokka ja sen muut tekniset ominaisuudet, sille voidaan laskea kuorma, jonka se kestää vaurioitumatta sekä sille voidaan määrittää kiristysmomentti. Kuusiokolopultit on valmistettu yleensä seostetusta teräksestä, jonka vuoksi niitä käytetään usein isompaa lujuutta vaativissa kohteissa. Kuusiokolopulttien yleisimmät lujuusluokat ovat 10.9 ja 12.9.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen pulttien merkinnät eroavat merkinnöistä, joita käytetään teräspulteissa. Merkinnän ensimmäinen osa muodostuu kirjaimesta ja numerosta, jotka ilmaisevat ilmaisee teräslajin esimerkiksi A4, jossa A tarkoittaa, että kysymyksessä on austeniittinen teräs ja tämän jäljessä oleva luku ilmoittaa vähimmäismurtolujuuden kymmenesosat (N/mm2).

Tuumamitoitukseen pohjautuva UN-kierrestandardi jakautuu karkea- ja hienokierteisiin kuten metrisetkin kierteet. Karkean kierteen tunnuksena käytetään merkintää UNC (Unified Coarce) ja hienon UNF (Unified Fine). Pulteissä nämä tunnukset ovat myös merkitty pulttien kuusiokantaan. Pultin kannassa myös näkyy myös säteittäisin viivoin merkitty lujuusluokka. Mutterissa merkintänä voi olla toiselta puolelta löytyvät lyhyet viivat reunassa tai rengas. Lujuusluokkia tuumamitoituksellisissa pulteissa on 1–8:aan, joista yleisimmin käytetään lujuusluokkaa 5. Se merkitään kolmella säteittäisellä viivalla pultin kannassa ja se vastaa suurin piirtein Metrisen kierteen pultin lujuusluokkaa 8.8. Joskus UN-pultin kannassa voi näkyä myös yksittäinen S-, T- tai V-kirjain, joka on brittiläinen lujuusluokkamerkintä, jossa S vastaa luokkaa 5.

Kierteiden tunnistamisessa käytetään tyypillisimmin apuna työntömittaa sekä kierrekampaa. Työntömitalla mitataan kierteen ulko- tai sisähalkaisija ja kierrekamman avulla saadaan selville kierteen profiili sekä nousu. Näiden tietojen avulla voidaan päätellä mistä kierteestä on kyse. Tyypillisimmät kierteiden valmistuksessa käytettävät mittavälineet ovat kierremikrometri ja kierretyöntömitta, joiden avulla mitataan kierteen kylkihalkaisijaa. Isoissa sarjoissa käytetään myös kierretulkkeja, joiden avulla voidaan todeta onko kierre ylä- ja alarajamittojen asettamissa vaatimuksissa.

Camcut-kierretaulukoista löytyvät ulko- ja sisähalkaisijoiden lisäksi myös kylkihalkaisijat ja muut valmistuksen kannalta tärkeät mittatiedot yleisimmille kierrestandardeille, kuten ISO Metrinen vakio- ja hienokierre (ISO 261 ja SFS-ISO 965-1), MJ-kierteet (ISO 5855), Tuumaiset UNC-, UNF ja UNEF-kierteet (ASME/ANSI B1.1), G-, BSF-, Ww- ja NPT-putkikierteet (SFS-ISO 288-1 ja ANSI/ASME B1.20.1), TR-trapetsikierre (DIN 103 ja ISO 2904), Rd-pyörökierre (DIN 405-1 ja DIN 20400, PG Panssariputkikierre (DIN 40430), BA Kierre sekä S-kierre (DIN 513)