Kierteitys

Kierteitä valmistetaan yleisimmin lastuamalla tai muovaamalla. Sisäpuolisia kierteitä voidaan tehdä joko lastuavalla kierretapilla tai muovaavalla eli ns. maglaavalla kierretapilla. Lastuavia kierretappeja on pohja- ja läpirei’ille, joista pohjakierretappi on tyypillisimmin nousullisella lastu-uralla varustettu, joka mahdollistaa kierteityksestä muodostuvan lastun nousemisen ylös reiästä kierteitysprosessin aikana, kun taas läpikierretappi on tyypillisimmin varustettu suoralla lastu-uralla, jonka ansiosta kierteittämisen aikana muodostuva lastu katkeaa lyhyeksi poistuen läpireiästä. Manglaavassa kierteityksessä muodostettava kierre muovataan kierteen esireikään työkalulla, joka ei lastua materiaalia vaan se muovaa materiaalin haluttuun muotoon. Manglaamalla valmistettu kierrereikä on lastuavaan kierteitysmenetelmään verrattuna parempi laatuisempi sekä mitoiltaan että pinnanlaadultaan ja se muodostaa rakenteeltaan lujemman kierteen eikä muovaavassa kierteityksessä tule ongelmia materiaalin lastujen poiston kanssa. Kierrejyrsinnässä voidaan käyttää täyskovametallisia tai kääntöterillä varustettuja kierrejyrsimiä. Kierrejyrsimiä käytetään tyypillisesti isojen kierteiden ja kovien materiaalien kierteiden valmistamiseen, mutta nykypäiväset kierrejyrsimet ovat myös tehokas menetelmä valmistaa kaikkia ulko- ja sisäpuolisia kierteitä. Kierrejyrsintä ei vaadi työstökoneelta paljoa tehoa ja kierteen kokoa voidaan säätää työstökoneella. Ulkopuolisia kierteitä voidaan valmistaa myös pikateräksestä valmistetuilla kierreleuoilla (kierrepakka), mutta tätä menetelmää käytetään nykypäivänä enää vain lähinnä kierteiden puhdistukseen.

Kierretapit kiinnitetään työstökoneeseen lähtökohtaisesti synkronoidulla kierteityspitimellä, jossa on pieni ”mikrouiva” (+/- 0.5mm) liikematka. Synkronoidun kierteitysistukan avulla saavutetaan parempi työkalun kestoikä ja saadaan parempi laatuisia kierteitä. Synkronoiduilla kierteityspitimillä on mahdollista käyttää myös sisäpuolisia korkeapaine jäähdytysjärjestelmiä jopa 80bar saakka.

Perinteisen pikavaihdolla varustetut uivan kierteitysistukan jousto on synkronoitua pidintä huomattavasti isompi ja se mahdollistaa kierteityksen myös koneissa, joissa karan synkronointi syöttöliikkeeseen ei ole tarkka.

Kiinteää kierteityspidintä, kuten ER-kiristysholkki-istukkaa käytettäessä tulee käyttää erityistä kierteitykseen tarkoitettua ER-kiristysholkkia, jonka takaosassa on kullekkin kierretapin koolle sopiva neliökanta joka estää työkalun pyörähtämisen holkissa kierteityksen aikana.

Manglaavia kierretappeja käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota lastuamisnesteeseen, jotta työstöneste on tarpeeksi hyvin voiteleva ja näin ollen soveltuu muovaavaan kierteitykseen halutulle materiaalille.

Tyypillisimmät kierteiden valmistuksessa käytettävät mittavälineet ovat kierremikrometri ja kierretyöntömitta, joiden avulla mitataan kierteen kylkihalkaisijaa. Isoissa sarjoissa käytetään myös kierretulkkeja, joiden avulla voidaan todeta, onko valmistettu kierre ylä- ja alarajamittojen asettamissa vaatimuksissa.

Kierteiden valmistuksen kannalta tärkeät mittatiedot löytyvät Camcut-kierretaulukoista, joka sisältää kaikki tarvittavat mitat yleisimmille kierrestandardeille, kuten ISO Metrinen vakio- ja hienokierre (ISO 261 ja SFS-ISO 965-1), MJ-kierteet (ISO 5855), Tuumaiset UNC-, UNF ja UNEF-kierteet (ASME/ANSI B1.1), G-, BSF-, Ww- ja NPT-putkikierteet (SFS-ISO 288-1 ja ANSI/ASME B1.20.1), TR-trapetsikierre (DIN 103 ja ISO 2904), Rd-pyörökierre (DIN 405-1 ja DIN 20400, PG Panssariputkikierre (DIN 40430), BA Kierre sekä S-kierre (DIN 513)